16.7.2019

Merisatama ja miehistön vaihto

13.7. Takaisin Merisatamaan. Veneen siivous ja tavaroiden pakkaus. Tilaa Titin miehistölle, joka jatkaa purjehdusta.

15.7.2019

Perhepurjehdus

15-31.7.2019
Helsinki - Turun saaristo

Alla in i båten hundar, barn o varma kläder. Selina seglar mot väst i kyligt och snart regnar det väder. Men vädret bara förbättras för var dag. Vår unga gast fick smaken för segling o livet ombord.I Raseborg fick vi ta farväl till  Melissa Ahlroth med familj och ombord steg Alex och en till hund.

Alla är ute o seglar så vi seglar förbi Hangö och tar Mauris hangö-rosala farled bland alla små fina kobbar. Skönt att kunna segla bland finska skärgårdens juveler. Örö, Björkö och Aspö förblir våra favoriter för denna gång. Fantastisk väder med varmt vatten och fina promenader.

Till Kasnäs var Ulla, Alex och seglar hundarna lämnar oss. Hunden Aida (1år) första gången ombord men stortrivs. Tittar bara hur de vana seglarna Sani o Demi beter sig. Beklagar alla hundhår de lämnar äfter sig.

Caijus Ahlroth samt Emma och Anton hoppar på ut till yttersta Åbo skärgård far vi. Vädret är het och havet ljummet. Vindarna är svaga så en viss mägnd alger kan skådas men enligt mig ganska lite grönalger. Har inte skådat en enda plastpåse och skärgårdens stränder är rena från råsk.
Seglar vi i världens fiinaste område!
Tack Selina & Co och alla som gjorde dessa stunden möjliga.
Titi Ahlroth


13.7.2019

Larun kautta Pihlajasaareen

12.7. Minna, Pia ja Maukka käyneet Lauttasaaressa hankkimassa moottori-ja venesälää ja siirtyneet sitten Pihlajasaareen. 


Kävelty saaressa ja syöty ravintolassa. Takaisin tullessa kävi ilmi, että siivekkäät varkaat ovat käyneet sisältä kajuutasta pöllimässä pähkinäpussin, siemennäkkileipiä ja jälkiuunileivät. Silminnäkijöiden mukaan syylluset olivat neljä varista, joista yksi teki likaisen työn kolmen muun vahtiessa kannella.
Saaren Etelärannalta näkymät avomerelle, pohjoispuolelta rakenteilla oleviin Hernesaareen ja Jätkäsaareen.







Kaunissaari- Merisatama

Suomenlahden kierroksemme päättyi upean vaudikkaaseen purjehdukseen Kaunissaaresta Helsinkiin 7 sekuntimetrin luoteistuulessa, joka lennätti Selinan sivutuulessa Kuggenstenille ja siitä yhdellä halssilla Uunisaaren salmen suulle.
Selina on aika haka nousemaan tuuleen! Suomenlahden kierroksemme ja sen viimeinen isä-tytärosuus päättyivät Merisatamaan veneen ikiomalle paikalle.

Kaunissaari

8.7. Meri peilin lailla ja 5nm loikka moottorilla Kaunissaareen. 

7.7.2019

Eisma - Pirttisaari

7.7 10:45 kippari yritti lähteä taas Eevan vielä nukkuessa, muttei onnistunut.
10:15 Eeva aamu-uinnilla köydellä.
Tuuli E 3 m/s, aurinkoista. Farttia 5 kn.
18:30 Tunnin päässä Pirttisaaresta, moottorilla ajetaan blägässä.
19:30 rantauduttu umpiblägässä Pirttisaareen.




6.7.2019

Eisma

Eismakin on viimeisen päälle EU-projektirahoilla rakennettu  pieni satama, kovin tervetullut rannikolle, jossa on huutaca pula rantautumispaikoista. Täälläkin olemme kuitenkin ainut vierasvene. Paikkoja olisi 5 - 6.





Isäntäväki otti meidät hyvin ystävällisesti ja avuliaasti vastaan ja juttelimme pitkään heidän kanssaan niitä näitä. 
Mutta millä ihmeellä saisimme tänne kyylarinestettä, siinäpä pähkinä!
6.7.Speden neuvo oli taas kullanarvoinen: Laitettiin kyylariin puhdasta vettä (tietenkin tilapäisesti vain). Kuinka ollakaan, punkan altahan löytyi varaosa myös autopilotin vaivaan. Mekaniikan lisäksi aluksella on sadepäivänä luettu kirjallisuutta satoja sivuja. 

5.7.2019

Narva -Eisma

5.7. Klo 7:45 Maukka ja Eeva, tosin jälkimmäisen vielä nukkuessa ja siis tietämättä lähteneensä, lähtivät genoalla laskettelemaan jokea alas, kirjaimellisesti hyvän sään aikana. Luvassa on nimittäin kovin sateinen, mutta itätuulinen päivä.

Raja tuossa kymmenisen metriä aamupaloittelevan tytön takana.
9:30 tankattu ja käyty rajatarkastamossa. 
11:22 painellaan hyvää 7kn haipakkaa kohti länttä. Tuuli 8 m/s kaakosta. Harmaata on eikä ketään missään. Ainoana harmina on että autopilotin planeettavaihteisto tuntuu olevan  antamassa periksi, päätellen napsunnasta.
12:00 ohitetaan Sillamäen väylä ja kohdataan sinne matkalla oleva m/s Ouglich.

13:45 Tuuli moinasi sateen jälkeen ja Volvo heräsi laulamaan. Hetken kuluttua kuitenkin soi summeri. Havaittiin että merivesisuodatin oli tukossa. Eevan puhdistettua sen soi summeri edelleen.
Langan päästä Spede ratkaisi ongelman: Kone oli keittänyt glycolit ja pinta oli liian alhaalla. Onneksi ainetta sentään oli tilkka jäljellä!
16:00 Tuuli hiukan viriämässä, josko...?
17:00 taas mennään purjeilla hienosti. Mutta missä kaikki on? Ei ristin sielua, ei paatin paattia missään!

21:00 Rantauduttu Eisman hienoon satamaan nippanappa veneen levyisen aukon läpi.



4.7.2019

Narva

Aamulla 3.7 heräsimme väkivaltaiseen vellontaan, joka syntyi kun luoteistuuli painoi ankaraa maininkia joensuusta sisään samalla kun joki virtasi vastaan noin solmun nopeudella. Onneksi eilinen moninkertainen springitys piti kutinsa! Heti aamupalan jälkeen oli kuitenkin päästävä pois moisesta rynkytyksestä. 
Mutta purjehdus ylös Jokea kohti Narvan kaupunkia oli upea. Avasimme genoan ja suunnistimme rajapoijulta toiselle mainiossa myötätuulessa, toki pysytellen visusti jokaisen länsipuolella. Ãiti-Venäjään pidettiin vähintään veneenmitta etäisyyttä. Rankkasade kruunasi elämyksen!



Klo 12 kiinnityimme Narvan Jōesadamaan, joka osoittautui hiukan vaatimattomaksi verrattuna aikaisempiin EU-rahoitettuihin. Taas olimme ainoa vierasvene, eikä edes paikallisia ollut monta.
Kannen alla oli lämmintä ja mukavaa lueskella ja somettaa kun rankkasade ropotti kanteen. Emme kuitenkaan maltaneet  koko päivää sisällä möllöttää vaan pukeutuneina purjehtija sotisopiin uhmasimme säätä.
Bongasimme sillan toisella puolella olevan mahtavan Ivanogorodin linnan ja Viron puolen Hermannin linnan, joka näytti aika paljon vaatimattomammalta. 





Ainakin sateessa vaeltaen kaupunkikuva vaikutti hieman masentavalta ellei suorastaan umpiankealta.
Ainoina sateisen kävelyretken valopilkkuina on mainittava sodalta säästynyt barokkinen raatihuone ja sen viereen rakennettu rohkea Tarton yliopiston Narvan college. Sen idea on leuan loksauttava: rakennuksen julkisivu ja katto ovat kuin klassisen rakennuksen valumuotti!



Eipä silti että olisi kovin houkuttelevaa tuossa kylmässä sateessa uimaan pulahtaa, rajajoessa uiminen on kiellettyä,  samoin yöllä liikkuminen.


4.7. Miehistö vaihtuu. Lauri lähtee Tallinnan kautta Suomeen, kun taas Eeva tulee samaa reittiä tänne.

3.7.2019

Purtse - Narva-Jōesuu

Suunta 2.7. klo 12 kohti itää. Länsituuli 8 m/s vie meitä sinne 6 -7 solmun haipakkaa, puuskissa nopeamminkin. Aurinko paistaa lämpimästi, mutta tummia pilviä liikkuu mantereen päällä.
14 maissa saimme rankkasateen, joka valitettavasti myös vei herkkutuulemme. Loppumatka dieseliä poltellen.

17:00 Koska joki ja satana on rajavyöyhykettä, Narva-Jōesuuhun saavuttua pitää käydä ilmouttautumassa rajavartiostolle. Vartiopaattiin kiinnittyessä kävi ilmi että oltiin joessa, joka virtasi noin solmun nopeudella. Tästä syystä kylkikiinnittyminen ei ollutkaan ihan piece of cake. Hauisvoima ei riittänyt springin virittämiseen vaan homma vaati volvovoimaa.

Tänän tehtyämme siirryimme viereiseen satamaan, jossa laiturit ja kaikki EU-rahoitteista tuliterää. Aisapaikkaan kiinnittyminen oli sekin vaativaa mainitun virran ja mainingin vuoksi. Seitti saatiin toki kudotuksi. Satamamuodollisuudet eivät olleetkaan ihan totuttuja, vaan yön kiinnittymisestä piti solmia kahden sivun mittainen vuokrasopimus ja allekirjoittaa kahtena kappaleena. Tätä kirjoiteltiin puolisen tuntia! Vuokraksi sovittiin 15 euroa.

Iltakävelyllä pääsi hiukan aistimaan kylpyläkaupungin  menneen ajan loistoa.




Viimeinen kuva on vaatteidenvaihtokärrystä.

1.7.2019

Purtse

Kun länsituuli heikkeni ennustetusta kovasta vain navakaksi emme viitsineet pidemmälle vaan jäimme Purtseen. Sinne menee kapea viherpunaisin merkitty oja. Länsituuli ja maininki olivat siirtäneet sen verran hiekkaa väylälle että Selinan piti kyntää Volvon voimin läpi.

Aisalaiturissa kiinni 19:15. Sataman omistaja toivotti meidät tervetulleiksi tarjoamalla hömpsyt paikallista Barbados-rommia, jonka maku oli todellakin barbadiaaninen.
Vieraanvaraisuuden kruunasi vanhaan troolariin "Black Pearliin" rakennetussa saunassa ja paljussa.

Satamassa on myös ravintola ja vasta valmistunut, vielä avaamaton viinan salakuljetusmuseo ja konferenssikeskus, kaikki uusissa tyylikkäissä rakennuksissa.



2.7. Jaha, mutta näinköhän satamasta pääsee ulos? Kuten tullessa,  heti sisimpien reimareiden ulkopuokella tartuttiin pohjaan kaiun näyttäessä nyt 1.6 metriä, eli vesi oli hiukan eilisestäkin laskenut. Läpi päästiin vasta kun pitkä Lauri meni mereen ja etsi syvimmän kohdan jaloillaan tunnustellen. Huh! Hienoa ja sympaattista satamaa suosittelisi mielellään, mutta parempi se on kiertää kaukaa. Suuri sääli, myös ajatellen myös paikkaan satsattuja euromiljoonia.