Narva

Aamulla 3.7 heräsimme väkivaltaiseen vellontaan, joka syntyi kun luoteistuuli painoi ankaraa maininkia joensuusta sisään samalla kun joki virtasi vastaan noin solmun nopeudella. Onneksi eilinen moninkertainen springitys piti kutinsa! Heti aamupalan jälkeen oli kuitenkin päästävä pois moisesta rynkytyksestä. 
Mutta purjehdus ylös Jokea kohti Narvan kaupunkia oli upea. Avasimme genoan ja suunnistimme rajapoijulta toiselle mainiossa myötätuulessa, toki pysytellen visusti jokaisen länsipuolella. Ãiti-Venäjään pidettiin vähintään veneenmitta etäisyyttä. Rankkasade kruunasi elämyksen!



Klo 12 kiinnityimme Narvan Jōesadamaan, joka osoittautui hiukan vaatimattomaksi verrattuna aikaisempiin EU-rahoitettuihin. Taas olimme ainoa vierasvene, eikä edes paikallisia ollut monta.
Kannen alla oli lämmintä ja mukavaa lueskella ja somettaa kun rankkasade ropotti kanteen. Emme kuitenkaan maltaneet  koko päivää sisällä möllöttää vaan pukeutuneina purjehtija sotisopiin uhmasimme säätä.
Bongasimme sillan toisella puolella olevan mahtavan Ivanogorodin linnan ja Viron puolen Hermannin linnan, joka näytti aika paljon vaatimattomammalta. 





Ainakin sateessa vaeltaen kaupunkikuva vaikutti hieman masentavalta ellei suorastaan umpiankealta.
Ainoina sateisen kävelyretken valopilkkuina on mainittava sodalta säästynyt barokkinen raatihuone ja sen viereen rakennettu rohkea Tarton yliopiston Narvan college. Sen idea on leuan loksauttava: rakennuksen julkisivu ja katto ovat kuin klassisen rakennuksen valumuotti!



Eipä silti että olisi kovin houkuttelevaa tuossa kylmässä sateessa uimaan pulahtaa, rajajoessa uiminen on kiellettyä,  samoin yöllä liikkuminen.


4.7. Miehistö vaihtuu. Lauri lähtee Tallinnan kautta Suomeen, kun taas Eeva tulee samaa reittiä tänne.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kälö

29.08.2022 Barösund - Helsinki