1.7.2019

Purtse

Kun länsituuli heikkeni ennustetusta kovasta vain navakaksi emme viitsineet pidemmälle vaan jäimme Purtseen. Sinne menee kapea viherpunaisin merkitty oja. Länsituuli ja maininki olivat siirtäneet sen verran hiekkaa väylälle että Selinan piti kyntää Volvon voimin läpi.

Aisalaiturissa kiinni 19:15. Sataman omistaja toivotti meidät tervetulleiksi tarjoamalla hömpsyt paikallista Barbados-rommia, jonka maku oli todellakin barbadiaaninen.
Vieraanvaraisuuden kruunasi vanhaan troolariin "Black Pearliin" rakennetussa saunassa ja paljussa.

Satamassa on myös ravintola ja vasta valmistunut, vielä avaamaton viinan salakuljetusmuseo ja konferenssikeskus, kaikki uusissa tyylikkäissä rakennuksissa.



2.7. Jaha, mutta näinköhän satamasta pääsee ulos? Kuten tullessa,  heti sisimpien reimareiden ulkopuokella tartuttiin pohjaan kaiun näyttäessä nyt 1.6 metriä, eli vesi oli hiukan eilisestäkin laskenut. Läpi päästiin vasta kun pitkä Lauri meni mereen ja etsi syvimmän kohdan jaloillaan tunnustellen. Huh! Hienoa ja sympaattista satamaa suosittelisi mielellään, mutta parempi se on kiertää kaukaa. Suuri sääli, myös ajatellen myös paikkaan satsattuja euromiljoonia.

Ei kommentteja: