Stralsundista lähdettiin bunkrauksen ja tankkauksien jälkeen jatkamaan kohti itää miehistöllä, joka vahvistui Laurilla ja Liisalla. Nostosillan avaamista oli odottelemassa kymmeniä purjeveneitä, ja sen avaaminen käynnisti spontaanin purjehduskilpailun myötätuulessa pitkin salmea, joka erottaa Rügenin mantereesta. Selina tietenkin päihitti kaikki, mutta harmi kyllä minkäänlaista pyttyä emme saaneet palkintohyllyyn. Huolellisen pohjatyön perusteella kohdesatamaksi oli valittu Rudenin pikkusaari Peenemünden lentosataman edustalla, tarkoituksena päästä fiilistelemään kadonneen DDR:n jäänteillä. Saari on ilmeisesti ollut aikoinaan viranomais- tai sotilaskäytössä ja epäilemättä kielletty demokraattisen kansantasavallan kansalaisilta. Tiesimme, että vierasveneet olivat siellä käyneet. Mutta harmillisesti mistään ei käynyt selkeästi ilmi, että saari oli pari vuotta pyhitetty luonnonsuojelualueeksi ja suljettu kokonaan vierailijoilta. Aallonmurtajassa oleva Itävallan lipun näköinen taulu kuulem